RYTILÄN SUKU KOKOONTUU

Sukuseuran kokous Ikaalisissa 2022

Kyrönparkanolainen Rytilän suku kokoontui heinäkuun viimeisenä päivänä Ikaalisten kylpylässä. Päivän mittaan todettiin, että suvun tunnetut juuret ovat Kolkon, Kallionkielen ja Röyhiön asujaimistoissa ja Hämeenkyrön vanhoissa taloissa. Kirjallista tietoa suvusta löytyy 1400-luvun alkupuolelta, nyt yleistyvä geenitutkimus laajentaa kuvaa edelleen.

Menneiden vuosisatojen suurperheet ylläpitivät sukutietoisuutta aivan toisella tavalla kuin nykyinen elämäntapa, jossa ihmiset asuvat usein yksin. Ikääntymisen ohella tämä on yksi selitys sukututkimuksen suosiolle. Merkittävää on myös tiedon saatavuuden helpottuminen Internetin ja arkistojen digitoimisen myötä. Suvun tuntemus lisää kiinnostusta tavata sukuun kuuluvia, sukukokous on paluuta suurperheen kertomukselliseen yhteyteen.

Erätalonpoikainen kulttuuri säilyi ikiaikaisen Hämeenmetsän ja Ikaalisten alueella voimakkaana 1600-luvulle. Erityisen vahvana se on välittynyt Rytilän suvussa, jossa vanhan turkiskaupan jatkona metsästystä ja kalastusta on harjoitettu 1900-luvulle. Efraim Rytilä oli ennen sotia tunnettu kuoreenpyytäjä ja -nuottaaja ja suvun Karvian rajaseudun miehet eränkävijöitä hengessä ”valtio hirvet omii, minä niille suolat kannan”.  Hirvieläimet olivat Suomessa 1960-luvulle harvinaisia, nykyisten hirvien sanotaan olevan suurelta osin peräisin Parkanossa säilyneestä muutamasta laumasta. Kantavasti Röyhiön peruja Rytilä on myös voimakas talonpoikassuku, jossa on harjoitettu laajaa maataloutta ja tartuttu auenneisiin mahdollisuuksiin. Nikodemus Rytilä poltti tervaa, tiiliä tehtiin kolmen isännän aikana.

Kokoontumisessa Heta Rytilä laajensi kuvaa tuomalla esiin henkisen puolen, sivistykselliset ja kirjalliset taipumukset. Rytilä kertoi elävästi F. E. Sillanpäästä ja luki katkelmia Sillanpään teksteistä. Kirjailijoiden ohella kulttuuriväkeä on oopperasta kuvataiteisiin. Pappien joukosta mainittakoon erikseen laaja Ylitornion polveutuma, aikaansaavasti suku on tuottanut myös poliitikkoja ja tutkijoita, lähipolvissa erityisesti lääketieteeseen ja it-alalle.

Yhteisellä lounaalla kerrottujen kuulumisten, kertomusten ja yhteislaulujen ohella ohjelmaan kuului Rytilän neljännen sukukirja julkaiseminen. Uusi Kustaan kirja -teos lisää Rytilän runkoon Nikodemuksen nuorimman pojan Kalle Kustaan Karvian sukuhaaran. Teoksen esittely asetti suvun hämäläisyyden, kyröläisyyden ja Hämeenmetsän historialliseen taustaan, jossa asutus on laajentunut pienestä joukosta rautakautisia taloja. Vuosisatojen aikana on ehditty risteytyä niin, että lähes kaikki ovat sukua samoihin vanhoihin taloihin. Historiatiedon ohella geenitutkimus laajentaa nyt sukulaisuutta, perinteinen suku on yhä selvemmin suurperheen tavoin yhteiset kertomukset jakavien joukko sukututkimuksellisen ja geneettisen polveutumisen sisällä. 

Kokousosiossa sukuseura uusi johtoaan. Pitkään ansiokkaasti puheenjohtajana toiminut Maiju Viitaniemi oli ilmoittanut jättävänsä tehtävän, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Rytilä. Kokouksessa suoritettiin myös palkitsemisia. Maiju Viitaniemiestä tehtiin lämpimien aplodien kera seuran kunniapuheenjohtaja ja myös perustajiin kuuluvasta Erkki Rytilastä kunniajäsen.  

Päivä päättyi bussiretkeen vanhaan Hämeenkyröön Katariina Pylsyn mainiolla opastuksella. Matkalla nähtiin monta vanhaa ja kaunista sukulaistaloa ja nautittiin kahvit ja Katariinan kuuluisaa raparperipiirakkaa. Ikaalinen, Hämeenkyrö ja  Kyrösjärvi olivat vieraanvaraisia, suvun sielunmaisema näytti  parhaat puolensa. Auringon kulkiessa kohti illan kajastusta oli muistorikas päivä taputeltu tyytyväisin mielin.

Yhteiskuva

Yhteiskuva

Kunniapuheenjohtaja Maiju Viitaniemi ja Kunniajäsen Erkki Rytilä

Kunniapuheenjohtaja Maiju Viitaniemi ja Kunniajäsen Erkki Rytilä

 

Sukujuhla 2017 Ikaalisissa

Sukujuhla järjestettiin Ikaalisten kylpylässä 29.7.2017

Sukukokouksessa kuultiin Erkki Rytilän tervehdyssanat, Maiju Viitaniemi esitteli Rytilän kolmannen sukukirjan ja vierailtiin Tapio Viitasalon opastamana suvun juurilla Kyrösjärven maisemissa, mm. Kimppukylä, Rääkkä, Alanikkilä, Ylinikkilä ja Asumalahti.

Juhlasta on lisätietoa helmikuun  jäsenkirjeessä  ja tilaisuudessa otettu ryhmäkuva löytyy täältä

 

200-vuotisjuhla Parkanossa

Rytilän sukuseura järjesti suvun 200-vuotisjuhlan ja ensimmäisen sukukokouksen kolmivuotiskautensa päätteeksi Parkanossa 31.8.2014.

Juhla alkoi jumalanpalveluksella, jossa saarnasi kirkkoherra Erkki Hirvi. Hän huomioi puheessaan myös ne monet Rytilän suvun henkilöt, jotka ovat toimineet seurakunnan luottamustehtävissä ja muistutti, että perheen ja suvun hyväksi tehty työ on myös jumalanpalvelusta. Kirkkopyhän lukukappaleet luki rehtori Heikki Toivola, jonka opettajapuoliso Liisa on Rytilän kantatilan tyttäriä.

Esivanhempien haudalle laskivat kukkalaitteen sukuseuran puheenjohtaja Maiju Viitaniemi ja sihteeri Martti Vatunen. Kantatilan isäntä Erkki Rytilä kertoili sukuhaudoista ja yhdessä veisatun virren 341 jälkeen siirryttiin juhlalounaalle seurakuntatalolle.

Juhlasali täyttyi pitkienkin matkojen takaa saapuneista juhlavieraista. Kaikilla komeili rinnassa nimilappu, jota koristi heraldikko Eero Pylsyn suunnittelema sukuvaakuna. Monipuolisesta ja lämminhenkisestä ohjelmasta vastasivat suvun omat jäsenet kukin vuorollaan. Tervehdyssanat lausui kotiseutuneuvos Maiju Viitaniemi. Suvun yhteislaulun jälkeen heraldikko Eero Pylsy imitoi F.E.Sillanpäätä ja puoliso Katariina Pylsy lausui Eino Leinon runon. Korsukuoro lauloi kolme laulua mm.”Kodin kynttilät” ja juhlapuheessa agronomi Pauli Rytilä kertoi mielenkiintoisella tavalla suvun henkilöhistoriasta. Agronomi Katariina Pylsy Hämeenkyröstä puhui maaseutujohtajan näkökulmasta sukutilojen merkityksestä. Lopuksi pianotaiteilija Sonja Fräki esitti kaksi musiikkiesitystä.

Vapaan sanan yhteydessä sukuseura muisti kukkasin 200-vuotiaan Rytilän suvun 6. isäntäpareja, Tuija ja Erkki Rytilää sekä Hannele ja Pauli Rytilää. Päivän ohjelmaan kuuluivat vielä jännittävät arpajaiset sukuseuran hyväksi, sukukokous ja vierailut Alarytilässä ja Ylirytilässä.

Tunnelma tapaamisessa oli iloinen ja vapautunut. Monet olivat tyytyväisiä siitä, että on luotu foorumi, johon voi tulla tapaamaan sukulaisia ja tuttavia toistekin.

Sukuseura kiittää Parkanon seurakuntaa, ohjelman suorittajia ja järjestelyissä mukana olleita.

Tilaisuudesta otettuja kuvia on täällä