ESITTELY
Rytilän talon ensimmäinen isäntä, Erkki Alanikkilä, muutti vaimonsa, Loviisan o.s. Asumalahden, kanssa Parkanon Rytilään 1.9.1814 Ikaalisten emäpitäjästä. Ajan tavan mukaan sukunimeksi otettiin talon nimi eli Rytilä.
Parkano on ollut n. 1640-1867 osa Suur-Ikaalista (siihen kuului mm. Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia, Honkajoki). Parkanosta muodostettiin v. 1867 itsenäinen seurakunta ja samalla kunta. Näin kuntaliitosmyllytyksessä tuntuu, ”ettei mitään uutta auringon alla”, palataan takaisin menneisiin aikoihin, suurkuntiin!
Rytilän sukuseura perustettiin suvun kantaisän ja -äidin kotikunnassa Ikaalisissa, jossa sukujen vaiheita voidaan seurata aina 1540-luvulle saakka. Erkki Alanikkilä oli kotoisin Vähäröyhiöstä ja Loviisa Asumalahti Isoröyhiöstä.
Maiju Viitaniemi o.s. Rytilä oli lähestynyt serkkujaan kirjeitse houkutellen heitä mukaan perustamaan sukuseuraa ja laatimaan sukukirjaa. Haasteeseen vastattiin, niinpä 27.8.2011 Ikaalisten kylpylään saapui paikalle 12 suvun jäsentä perustavaan sukuseuran kokoukseen.
Kokouksessa puhetta johtanut Pekka Rytilä kertoi, kuinka Rytilä-nimi tulee monesta kielestä ja ehdotti sukuseuran nimeksi Apajanmaan Rytilät. Apaja tarkoittaa nuotanvetoa, rytiläläiset ovat olleet aina kovia kalastamaan. Päädyttiin kuitenkin nimeen Rytilän sukuseura.
Alustuksessaan Maiju Viitaniemi korosti myös nykyihmisten tarvetta yhteisöllisyyteen, tarvetta perinteiden vaalimiseen ja tietojen tallentamiseen jälkipolville. Tätä työtä hän on ansiokkaasti tehnyt kirjoittamalla kuusi kirjaa nykyisen kotiseutunsa vaiheista ja nyt hänellä on työstettävänä kaksiosainen teos Rytilän suvusta. Maiju eräässä kirjassaan lausuu ”on rohjettava olla kotoisin jostakin”!
Rytilän sukuseuran ensimmäinen hallitus kokoontui heinäkuussa 2012 Martti Vatusen Koskenkohinan huvilalla. Paikalle nimen ovat antaneet hammaslääkäripariskunta Antti ja Helvi Virta, jotka ostivat tontin isältäni, Yrjö Uusivatuselta, ja rakensivat siihen huvilan v. 1949. Omistukseeni Koskenkohina siirtyi v. 1965.
Koskenkohina; luontoäiti järjestikin kokousajankohdaksi sellaiset kosken kuohut, joita minäkään en ole koskaan kokenut heinäkuussa. Vettä satoi kolmena kokousta edeltävänä päivänä yhteensä 117mm. Virtaama koskessa lähenteli normaalikevään tulvalukemia ja Kirkkojärven vedenpinta nousi vuorokaudessa 0,5 metriä. Luonto näytti näin voimansa kokousvieraille!
Tilaisuudessa Erkki Rytilä esitteli Rytilän suvun kauniin vaakunan, jonka on suunnitellut ja piirtänyt heraldikko Eero Pylsy. Vaakunassa on kuvattu rytiläläisyyteen liittyviä aiheita: ryti, seitsemän tähkää, vesi, Parkkamänty.
Järviruoko=ryti; sen käyttö on ollut ikivanhaa ja monipuolista: sitä on käytetty mm. rakentamiseen, eristeeksi, soittimiin, patjojen täytteeksi, karjan ruokintaan, kuivikkeeksi, energian tuotantoon.
Parkkamänty; kansantarinoiden mukaan Parkano on saanut nimensä männyn mukaan, joka oli erämiesten kohtaamispaikka, siinä, missä Kirkkojärvestä lähtevä joki laskee Viinikkajokeen.
Sukuseuralla on monenlaisia suunnitelmia valmistautuessaan v. 2014 vietettävään Rytilän suvun 200-vuotisjuhlaan.
Lopuksi erään tunnetun henkilön sanoja vapaasti muotoillen:” Ihminen, joka ei tunne menneisyyttä, ei voi rakentaa nykyisyyttä, eikä suunnitella tulevaisuutta”
Martti Vatunen