KIRJAESITTELY

Maiju Viitaniemi o.s. Rytilä:
Rytilän sukukirja, osa III
-- Vihtori Efraim ja Amalia Seraphia Rytilän jälkipolvet

Viime kesänä meille Rytilän sukuun kuuluville tarjoiltiin harvinaista herkkua! Tuon sadekesän heinäkuisena lauantaina saavuimme Ikaalisten kylpylään, jossa aurinko paistoi, kun Rytilän sukuseura kokoontui. Tuttuja piirteitä vilahteli juhlaväen joukossa: jykevä leuankaari, joustava askellus, eräänlainen hihityksenomainen naurutyyli ynnä muuta tutunomaista erottui noin 80 paikalle saapuneen sukulaisen joukosta.

Maiju Viitaniemi, o.s. Rytilä, oli asetellut pöydälle uunituoretta teostaan, odotettua kolmatta osaa hänen Rytilän sukukirja –sarjastaan. Siinä riittää lukemista - kirja käsittää peräti 295 sivua. Kirjan syntyyn ovat vaikuttaneet Maijun miehen Pekan ja pojan Jukan lisäksi myös mm Heikki Pentti, Veikko Mantila, jo edesmenneet Reino Rytilä ja Inkeri Kojo, Rytilän talojen isännät puolisoineen, sukuseuran hallituksen jäsenet ja lukuisa joukko kaukaisempiakin sukulaisia. Viimeksi mainitut kirjoittivat Maijulle omaa ja läheistensä historiaa. Näin saatiin kansien väliin aivan uuttakin tietoa suvustamme.

Tässä kirjasarjan kolmannessa osassa suurennuslasin alla ovat Vihtori Efraim Rytilä (1841 – 1923) ja vaimonsa Amalia Seraphia (1840 – 1886) ja heidän jälkipolvensa. Tuttavallisemmin heitä kutsuttiin Epuksi ja Seruksi. Eppu toimi aikoinaan Rytilän talon kolmantena isäntänä.

Heille siunaantui 11 lasta, joista vanhin, piskuinen Eeva-tyttönen kuoli jo pikkuvauvana. Seuraavaksi syntyi Viktor Aleksius, joka jatkoi vuorollaan Rytilän talon pitoa sen neljäntenä isäntänä.

Tämä kirja keskittyy seitsemään sisarukseen, jotka saivat elää aikuisikään asti sekä heidän jälkeläisiinsä. Nämä seitsemän sisarusta olivat nimeltään Viktor Aleksius, Edla Vilhemiina, Julius Efraim, Vilhelm Rikhard, Josef, Emma Ottiliana ja Johan Gustaf.

Kirjassa on paneuduttu vahvasti menneiden vuosikymmenien ajankuvaan. Lukija voi eläytyä edesmenneiden sukulaistemme elämänvaiheisiin, siihen kuinka he ovat kärsineet, riemuinneet ja eläneet omaa tavallista arkeaan Suomen historian eri vaiheissa.

Monet kirjoittajat kertovat myös aivan tästä päivästä – näin lukijalle avautuu mielenkiintoinen jatkumo suomalaista historiankirjoitusta.

Kirja sopii monenlaisiin lukutapoihin. Voit lehteillä mustavalkoisista värikkäiksi vaihtuvia valokuvia kuvateksteineen, tyydyttää tiedonjanoasi tiukkaa asiaa sisältävillä sukutauluilla tai vaikkapa lukea elämän koko kirjon sisältävistä tapahtumista kommelluksineen, ym. Monet hupsut sattumukset tekevätkin lukijalle selväksi sen, että leikinlasku kuuluu ”Rytiläläisyyteen”. Monet tuntemattomammatkin kirjan henkilöt tuntuvat niin kovin tutuilta toimintatapoineen. Harvalla nykysuomalaisella on mahdollisuutta kurkistaa tämmöiseen oman sukunsa henkilögalleriaan!

Maiju Viitaniemi ja Rytilän talossa huolella säilytetty puinen maitosiivilä 1800-luvulta. Siivilöiköhän Maiju tässä sukumme lähes 200 vuoden tapahtumista keräämästään valtavasta tietomäärästä kirjan aineksia...

 Lämmin kiitos Maiju Viitaniemelle suururakastaan kirjan koostamisessa ja kirjoittamisessa! Sen ilmestyminen sopii kovin hyvin näin Suomi 100 –juhlavuoteen 2017.

 

Helsingin Pohjois - Haagassa 5.11.2017. Heta Rytilä (Aaron tytär)

 

Tämä esittely on julkaistu muokattuna Ylä-Satakunnassa 14.11.2017.

Tästä linkistä saat ohjeet kirjasarjan kaikkien kolmen osan tai vain tämän yhden tilaamiseen:  Sukukirjat