MYYDÄÄN

Kulttuurihistoriallisesti arvokas helmi

HUOM! Me Aaro Rytilän kuolinpesän osakkaat etsimme nimenomaan sellaisia mahdollisia ostajia, jotka kunnioittavat vanhaa ja suhtautuvat intohimoisesti vanhan, aikoinaan hyvin rakennetun, talon entisöintiin.

Hirsinen päärakennus vuodelta 1822

Kyseessä on vuodelta 1822 peräisin oleva suuri hirsinen päärakennus ja sivurakennus, jossa on mm. sauna. Kohde sijaitsee Laviassa, joka kuuluu nykyään Poriin. Joenrantatontti, n 0,7 hehtaaria, sijaitsee Susikosken rannalla, jossa aivan rakennuksen tuntumassa on vanha perinteikäs kivisilta. Kosken kuohunta kuuluukin vienosti joen lähellä oleviin kahteen kamariin (sininen ja vihreä).

Olemme joskus raivanneet jokeen jo umpeen kasvaneen pienen poukaman, jossa voi ainakin kastautua esim. saunasta, joskin siinä on matalaa. Noin kolmen kilometrin päässä on erinomainen kunnan ylläpitämä uimaranta.

Laviassa osataan kunnioittaa vanhaa. Siellä on pidetty hyvää huolta monista iäkkäista taloista joten tarvittavaa perinnerakentamista koskevaa osaamista voi löytyä jo aivan läheltäkin.

Vuosina 1945 - 1946 kirjailija Ilmari Kianto vuokrasi huonetta sihteerinsä kanssa talon omistajalta, jo edesmenneeltä Impi Lammiselta, joka oli sukua isänäidillemme Edla Anni Lyydia Rytilälle o.s. Koskenlahti. Kianto viimeisteli siellä sihteereineen kirjansa Moskovan maisteri. Hän myös maalasi kuvioita ja tekstejä mm. erääseen puuoveen sekä talossa yhäti olevaan suuren suureen sänkyyn. Taiteilija nimitti itsensä Susikosken sulttaaniksi ja taisipa hän herättää kylällä pahennusta epäsovinnaisine elämäntapoineen...
Päärakennuksen sisältä
Äitimme taas nimitti talon Impivaaraksi, (lyhenne Impsa), pitkäaikaisen omistajansa mukaan. Impi oli kudonnan opettaja ja hänellä oli kosolti taiteellista silmää, joka näkyi niin hänen töissään kuin talon sisustuksessakin. Hän loi talosta harmonisen kokonaisuuden. Tosin menneet 200 vuotta ovat valitettavasti verottaneet säilyneitä esineitä. Siellä on kuitenkin vielä huonekaluja, jotka "kuuluvat" Impsaan, kuten salin suunnattoman suuri pöytä penkkeineen. Voisimme mahdollisesti sisällyttää kauppaan myös irtaimiston.

Talossa on 3 kaakeliuunia, mutta talo on sähköistetty talviasuttavaksi. Keittiössä on sinne sotien jälkeen asennettu leivinuuni.

Syyskuussa -19 kävimme Porin Satakuntamuseon rakennuskoordinaattorin kanssa tutkimassa talon kuntoa. Luonnollisesti korjattavaa riittää, mutta koordinaattorin mukaan päärakennus on yhä vielä korkeasta iästään huolimatta hyvin ryhdikäs. Sivurakennus sai isämme toimesta kymmeniä vuosia sitten ylleen peltikaton. Päärakennus puolestaan tarvitsisi piakkoin suurta kattoremonttia. Em. rakennuskoordinaattori kertoi olevan ehkä mahdollista saada ELY-keskukselta tai Museovirastolta korjausavustusta esimerkiksi juuri vesikaton korjaukseen.

Me kuolinpesän osakkaat voimme harkita tuloa hinnassa vastaan, jos talolle löytyy ostaja, joka ymmärtää talon (kulttuuri)historiallisen merkityksen ja on valmis läpiviemään remonttia lähinnä perinteisillä menetelmillä.

(Myynti-ilmoituksemme on nähtävissä myös Rakennusperinteen Ystävät ry.n nettisivuilla kohdassa Ilmoitustaulu.)
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä, vastaamme mielellämme.

Rytilän kuolinpesän puolesta: Heta Rytilä, puh. 040 822 4103, 28pernilla28@gmail.com